sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Uudet epäviralliset ravitsemussuositukset

Paljon tuntuvat saavan viralliset ravitsemussuositukset kritiikkiä sekä meillä että muualla. Suositustyöryhmien jäsenet pitäisi vaihtaa, työtapoja uudistaa, sisältöjä täysin muuttaa. Tästä innostuneena lähdin kehittelemään itsekin tässä uusia ravitsemussuosituksia. Mitä voitaisiin suositella niin että mahdollisimman moni taho voisi myös yhtyä ajatukseen?


Tässä raakaversioni ”uusista” suosituksista. Näitä ei sitten ole tarkoitettu luettavasti pipo liian tiukalla ;-):

1) Pidä itsesi fyysisesti aktiivisena. Tästä kaikki lähtee. Tapoja ja tyylejä on monia, mutta aktiivisuudella on moninaisia yhteyksiä ravitsemukseen.

2) Lisää, lisää, lisää ja vielä lisää kasviksia! Tästä suosituksesta tuskin mikään taho on eri mieltä. Jonkin verran ajatukset voivat sitten eriytyä siinä kohtaa, että pitääkö sittenkään ihan kaikkien kasvisten käyttöä lisätä, vai suunnata lisäämistä vain joihinkin kasvisryhmiin. Suomessa luultavasti luonnonmarjojen käytön lisääminen saisi laajan tuen.

3) Käytä kasviöljyjä ruoan joukossa, laitossa tai sellaisenaan. Kasviöljyryhmän sisäinen paremmuusjärjestys saattaisi herättää keskustelua, mutta eiköhän Suomessa rasvahappokoostumukseltaan kohtuullisen monipuolinen, edullinen ja lähellä tuotettu rypsiöljy olisi yksi suositelluista, samoin varmasti meillä pohjolassa itsensä läpi lyönyt oliiviöljy. Pellavasiemenöljy ja camelinaöljy mainittaisiin myös, onhan niillä verraton rasvahappokoostumus, toki myös edellisiä kalliimpi hinta.

4) Lisää hieman kalan käyttöä pariin kolmeen kertaan viikossa. Vai nousiko tässä kohtaa vastarintaa tahoilta, jotka painottavat nykymuotoisen maailmanlaajuisen kalantuotannon epäekologisuutta ja eettisyyttä? Ehkä lisäys kalalajeja vaihdellen muuttaisi tilannetta? Niin, sitten pitää tietysti vielä huomioida eri kalalajien mahdolliset vierasaineet, esimerkiksi dioksiinit ja elohopea ja erityisryhmät esimerkiksi hedelmällisessä iässä olevat naiset.

5) Erilaiset pähkinät ovat kohtuullisesti käytettynä hyvä rasva- ja proteiinilisä ruokavalioon.

6) Proteiinin saantia voi edelleen täydentää käyttämällä erilaista lihaa, kananmunia, soijaa, muita palkokasveja ja maitovalmisteita omien mieltymysten mukaan. Tässä kohtaa heräisi kova keskustelu määristä ja laadusta. Osa ei rajoittaisi mitenkään, osa pitäisi määrää kohtuudessa, osa haluaisi suosia vain kasviperäistä proteiinia.

7) Täysjyväviljatuotteet. Tämä on paha kohta, josta ei varmasti päästäisi kaikkia tyydyttävään lopputulokseen. Pitäisikö jättää kohta kokonaan jokaisen oman arvion varaan? Arvioisin kuitenkin, että runsaskuituisen ruisleivän, puuron ja pastan kohtuukäyttö (jää vielä määriteltäväksi) saisi varmasti melko laajaa kannatusta eri tahoilta.

8) Runsassokeriset ruoat kuten pullat, kakut, viinerit, jäätelöt, maustetut jogurtit, makeiset, suklaa jne. Käytä muun ruokavalion ja fyysisen aktiivisuuden raamittamissa puitteissa. Jos ruokavalio on muilta osin koottu monipuolisesti (katso kohdat edellä) ja energiasisällöltään sopivasti ei tämän ryhmän kohtuullisella (niin, tämäkin pitäisi tietysti sitten jotenkin määritellä!) käytöllä liene merkittäviä haittavaikutuksia. Osa ihmisistä kokee tämän elintarvikeryhmän kohtuullisen käytön lisäävän elämänlaatua ja kohottavan mielenterveyttä. Välttämätön tämä ryhmä ei toki ole mutta sen kieltäminen täysin kaikilta ei myöskään ole perusteltua. Täyskiellolla voi joillekin olla selvästi haitallisia vaikutuksia.

Kuten voi yllä havaita, laajaa yksimielisyyttä herättävien suositusten laatiminen hankaloituu selvästi viimeistään kohdasta 6 alkaen. Ei tämä helppoa ole. Mutta tässä tällainen lähtökohta. Nyt saapi keskustella :-)!