Paljon tuntuvat saavan viralliset ravitsemussuositukset kritiikkiä sekä meillä että muualla. Suositustyöryhmien jäsenet pitäisi vaihtaa, työtapoja uudistaa, sisältöjä täysin muuttaa. Tästä innostuneena lähdin kehittelemään itsekin tässä uusia ravitsemussuosituksia. Mitä voitaisiin suositella niin että mahdollisimman moni taho voisi myös yhtyä ajatukseen?
Tässä raakaversioni ”uusista” suosituksista. Näitä ei sitten ole tarkoitettu luettavasti pipo liian tiukalla ;-):
1) Pidä itsesi fyysisesti aktiivisena. Tästä kaikki lähtee. Tapoja ja tyylejä on monia, mutta aktiivisuudella on moninaisia yhteyksiä ravitsemukseen.
2) Lisää, lisää, lisää ja vielä lisää kasviksia! Tästä suosituksesta tuskin mikään taho on eri mieltä. Jonkin verran ajatukset voivat sitten eriytyä siinä kohtaa, että pitääkö sittenkään ihan kaikkien kasvisten käyttöä lisätä, vai suunnata lisäämistä vain joihinkin kasvisryhmiin. Suomessa luultavasti luonnonmarjojen käytön lisääminen saisi laajan tuen.
3) Käytä kasviöljyjä ruoan joukossa, laitossa tai sellaisenaan. Kasviöljyryhmän sisäinen paremmuusjärjestys saattaisi herättää keskustelua, mutta eiköhän Suomessa rasvahappokoostumukseltaan kohtuullisen monipuolinen, edullinen ja lähellä tuotettu rypsiöljy olisi yksi suositelluista, samoin varmasti meillä pohjolassa itsensä läpi lyönyt oliiviöljy. Pellavasiemenöljy ja camelinaöljy mainittaisiin myös, onhan niillä verraton rasvahappokoostumus, toki myös edellisiä kalliimpi hinta.
4) Lisää hieman kalan käyttöä pariin kolmeen kertaan viikossa. Vai nousiko tässä kohtaa vastarintaa tahoilta, jotka painottavat nykymuotoisen maailmanlaajuisen kalantuotannon epäekologisuutta ja eettisyyttä? Ehkä lisäys kalalajeja vaihdellen muuttaisi tilannetta? Niin, sitten pitää tietysti vielä huomioida eri kalalajien mahdolliset vierasaineet, esimerkiksi dioksiinit ja elohopea ja erityisryhmät esimerkiksi hedelmällisessä iässä olevat naiset.
5) Erilaiset pähkinät ovat kohtuullisesti käytettynä hyvä rasva- ja proteiinilisä ruokavalioon.
6) Proteiinin saantia voi edelleen täydentää käyttämällä erilaista lihaa, kananmunia, soijaa, muita palkokasveja ja maitovalmisteita omien mieltymysten mukaan. Tässä kohtaa heräisi kova keskustelu määristä ja laadusta. Osa ei rajoittaisi mitenkään, osa pitäisi määrää kohtuudessa, osa haluaisi suosia vain kasviperäistä proteiinia.
7) Täysjyväviljatuotteet. Tämä on paha kohta, josta ei varmasti päästäisi kaikkia tyydyttävään lopputulokseen. Pitäisikö jättää kohta kokonaan jokaisen oman arvion varaan? Arvioisin kuitenkin, että runsaskuituisen ruisleivän, puuron ja pastan kohtuukäyttö (jää vielä määriteltäväksi) saisi varmasti melko laajaa kannatusta eri tahoilta.
8) Runsassokeriset ruoat kuten pullat, kakut, viinerit, jäätelöt, maustetut jogurtit, makeiset, suklaa jne. Käytä muun ruokavalion ja fyysisen aktiivisuuden raamittamissa puitteissa. Jos ruokavalio on muilta osin koottu monipuolisesti (katso kohdat edellä) ja energiasisällöltään sopivasti ei tämän ryhmän kohtuullisella (niin, tämäkin pitäisi tietysti sitten jotenkin määritellä!) käytöllä liene merkittäviä haittavaikutuksia. Osa ihmisistä kokee tämän elintarvikeryhmän kohtuullisen käytön lisäävän elämänlaatua ja kohottavan mielenterveyttä. Välttämätön tämä ryhmä ei toki ole mutta sen kieltäminen täysin kaikilta ei myöskään ole perusteltua. Täyskiellolla voi joillekin olla selvästi haitallisia vaikutuksia.
Kuten voi yllä havaita, laajaa yksimielisyyttä herättävien suositusten laatiminen hankaloituu selvästi viimeistään kohdasta 6 alkaen. Ei tämä helppoa ole. Mutta tässä tällainen lähtökohta. Nyt saapi keskustella :-)!
Hyvät suositukset: ovat ajassa ja uusimmassa tutkimuksessa kiinni. Mielestäni näillä käytännönläheisillä suosituksilla on sellainen teoreettisempi seuraus, että ei voida asettaa ihanteellisia energiaravintoaineiden (hiilarit, protskut ja rasvat) prosentuaalista jakaumia 5-prosentin tarkkuudella. Pidän tätäkin hyvänä asiana. Kliinisessä työssä joutuu täysin järjettömiin tilanteisiin jos yrittää ahdata kaikkien ihmisten syömiset johonkin tiukkaan energiaravintoaineiden jakaumaan. Olen tässä mielessä Harvardin suositusten kannalla, että tiukalle E%-jakaumalle ei ole kovin hyviä tieteellisiä perusteita.
VastaaPoistaNiin, virallisissa suosituksissahan todetaan, että ne on laadittu väestötasolle ja niitä voidaan soveltaa vain varauksella yksilöiden ruoankäytön arviointiin ja ravitsemusneuvontaan. Ehkä tutkimuspuolella on enemmän käyttöä noille energiaprosenttijakaumille.
VastaaPoistaJep, suosituksissa tosiaan sanotaan, että varauksella yksilötasolla. Mutta kyllä energiaprosenttijakaumaa sovelletaan aika lailla yksilöille suunnatussa viestinnässä ja ohjauksessa. Ja tietyllä tavalla juuri nää prosentit ovat se poliittisesti iso kysymys ja viesti, jossa mitataan, onko käsityksemme terveellisestä ruokavaliosta yhtään muuttuneet. Väestötason suosituksissa luodaan se vaihteluväli, johon yksilöiden toivotaan asettuvan - ilman harvinaisempia sairauksia. Tämä on myös se keskustelu ja kuva mikä mediasta ihmisille välittyy. "Ongelmana" on juuri se, että ihmiset odottavat niitä yksilötason suosituksia, ja siksi suosituksia tulkitaan yksilötasolla. Esim. osa netin ruokapäiväkirjoista lähtee E%-näkökulmasta kuten http://kalorilaskuri.fi/
VastaaPoistaSuosituksissasi on se hyvä puoli, että se lähtökohtaisesti hyväksyy yksilötason erot ja on keskusteleva.
Niin, energiaprosentit ovat numeerisina arvoina ehkä nopeammin hahmotettavia ja helpommin vertailtavia. Tällä on etunsa.
VastaaPoistaToisaalta, ruokavalion kokonaisuuden näkökulmasta melko samanlaisiin energiaprosenttiosuuksiin voidaan päästä eri tavoin syömällä. Tällöin päästään siihen, että kahden eri syömistyylin vaikutukset kokonaisterveydelle voivat olla pitkällä aikavälillä erilaiset, vaikka ne energiaravintoaineiden osuuksiltaan muistuttaisivatkin toisiaan. Tästä näkökulmasta esim. selvästi ruokatason näkökulma voisi olla järkevämpi.
Olen samaa mieltä. On tärkeää, että ravitsemusviestinnässä ja -ohjauksessa terveellistä syömistä lähestytään ruotasolla
VastaaPoistaNoh, jos nämä nyt on tämmöiset syömisyhteyksiseen elämäntapaan liittyvät yleisohjeet joissa lähdetään liikkeelle fyysisestä aktiivisuudesta, niin kyllä mun mielestä mukana pitäis olla myös maininta säännöllisistä ruoka-ajoista. :-D
VastaaPoistaRuokatason info olisi kyllä kätevää. Mieluusti vielä sellaisella tausta-ajatuksella, että arkiruuan hankinta ja valmistus on isolle osalle kansasta enemmän muonitusta kuin elämystehtailua, ja siihen halutaan käyttää mahdollisimman vähän aikaa ja rahaa tinkimättä kohtuuttomasti ruuan maistuvuudesta. Oikeaan suuntaan olisi myös mukavaa päästä pieninkin askelin, ajattelemalla tämän päivän päivällistä ja huomisen iltapalaa eikä kokonaista *Ruokavaliota*. Liian isot ja mahtipontiset asiat kun jäävät helposti kokonaan tekemättä.
Maiju
Pähkinät pitäisi ilman muuta olla mukana! Miten ne onkin aina jätetty niin kaukaisiksi, ei niiden käyttämisen opettelu ole ainakaan vaikempaa kuin aikoinaan margariinin :-)
VastaaPoistaTämähän alkaa oikein kutkutella, kun kuvittelee laativansa suosituksia maailmalle... No pipo löysällä sitten ;-) Pohjolassa kiellettäisiin lakritisin ja salmiakin myynti, sitä saisi apteekista vain erikoisluvalla,vain jos on voitu todistaa että verenpaine eikä kortisolit nouse. Elintarviketeollisuus määrättäisiin kehitelemään suolattomia suolan korvikkeita samalla innolla kuin keinotekoisia makeuttajia, senkin suositus voisi sanella, ja siten väestön suolan saanti puoliksi nykyiseen verrattuna. Tummaa suklaata tarjottaisiin koulussa ja töissä jälkiruuaksi kaikille kaksi palaa, ja sitten vielä ksylitolit päälle. Punajuurta ja ruccolaa joka päivä jotta verisuonet pysyvät auki (no ehkä nitraattien syöpävaaran takia tämä jäisi hyvin pienellä präntillä sivulauseeksi). D-vitamiinilisä kaikille talvisaikaan 800 ky minimi tai sitten etelän loma verorahoista kaksi kertaa talvessa. Alkoholia vain punaviinin muodossa ja senkin myyntiä ruvettaisiin säännöstelemään, vain 10 annosta per viikko per aikuinen. Oliiviöljyä loroteltaisiin leivän ja salaattien päälle. Mitähän vielä? Niin pakolliset kahdeksan tunnin yö unet kaikille, jotta rasva ei ala karttua univajeen takia. Sellainen kangastus se ;-)