tiistai 14. joulukuuta 2010

Voihan voi

Kovasti on uutisoitu viime aikoina, että ruokakauppakansa on jälleen löytänyt voihyllyt ja kevyttuotteiden kauppa käy huonosti. Ilmiö ei selittyne ainoastaan voin hinnan laskulla vaan myös syksyn rasvakeskustelu kantanee nyt hedelmää.


Kevyttuoteilmiö on minusta mennytkin yli äyräidensä, ihan hyvä että otetaan siinä mielessä vähän takapakkia. Edelleen ostan kaupasta kyllä rasvatonta maitoa, minusta se maistuukin paremmalta, mutta olen kyllä ihmetellyt sitä kuinka laput silmillä on vain juostu tuon elintarvikkeiden ”keveyden” perässä. Ei rasvaa tarvitse saada pois kaikesta hinnalla millä hyvänsä. Nämä mieltymysasiat onvat pitkälti myös henkilökohtaisia makuasioita, mutta ainakaan itseäni ei ole makuelämyksenä puhutellut esimerkiksi rasvaton raejuusto. Ja miksi raejuusto edes pitäisi saada täysin rasvattomaksi, kun ”tavallisessakin” raejuustossa rasvaa on vain kaksi prosenttia ja käyttömäärät ovat yleensä ihan kohtuullisia? Kevytmargariinien voittokulkua on seurannut surullisena jo vuosia. Nykyään kuluttajan saatavilla ei ole enää lainkaan niitä 80% rasvaa sisältäviä margariineja, joita vielä 1990-luvulla oli margariineista enemmistö. Ei ole mitään järkeä vähentää kasvimargariineista rasvaa, niiden hyvän rasvahappokoostumuksenhan ansiosta niitä juuri käytetään! Enkä millään jaksa uskoa että Suomen lihavuusongelman syy piilisi runsaassa kasvimargariinien käytössä. (Lihavuuden takana piilevien ruokavaliotekijöiden selvittäminen on muuten todettu yllättävän hankalaksi: tutkimuksessa ei ole oikein päästy löytämään niitä ruokatason tekijöitä, jotka lihavuuden ovat synnyttäneet. Syitä tähän on monia.)

Innostusta voin käytän lisäämiseen en henkilökohtaisesti oikein ymmärrä. Syy voi olla siinä, että en ole oikein koskaan ymmärtänyt, että miksi voin sanotaan maistuvan niin paljon paremmalta kuin mikään muu rasva. Voi toki olla, että tiedollinen ennakkoasenteeni on ollut niin vahva, että sen takia en ole pystynyt löytämään voin tarjoamia korvaamattomia makuelämyksiä. Luulen kuitenkin, että voin syvin olemus ja hyvyys kätkeytyy jonnekin syvälle Suomalaisen agraariyhteiskunnan historialliseen havinaan. Voin luokittelemista luonnolliseksi rasvaksi en ymmärrä ollenkaan. Miksi voi on luonnollisempaa ja alkuperäisempää kuin margariini? Miksi vasikan ravinnoksi tarkoitetusta maidosta mekaanisesti erotettu rasva on ihmisravintona lähempänä ”luonnollisempaa” kuin esimerkiksi rypsikasvista erotettu rasva? Vai menevätkö juuret tässä alkuperäiskeskustelussa ”sylttytehtaalle” eli tässä tapauksessa margariinitehtaaseen? Mutta tätäkään perustelua en oikein ymmärrä, valmistetaanhan suuri osa kuluttamastamme voistakin tehtaissa suurina erinä. Ehkä joku teistä voisi auttaa minua tässä luonnollisuuden ymmärtämisessä ja kertoa mihin se perustuu. Myönnän rehellisesti tietämättömyyteni.

Ravitsemuksen näkökulmasta en näe suurena ongelmana sitä, että myös voita käyttää silloin tällöin. Itsellä on kuitenkin päivittäisessä käytössä runsasrasvainen rypsiöljypohjainen margariini, koska haluan tarjota keholleni sen sisältävät hyvät tyydyttymättömät rasvahapot. Margariinia tarjoan myös lapsilleni. Niin en tekisi, jos arvioisin margariinista aiheutuvan heille suurta terveydellistä haittaa Sen lisäksi käytämme myös rypsi- ja oliiviöljyä. Öljyjen käyttöä ei varmasti kannata unohtaa niidenkään, jotka ovat valinneet leipänsä päälle voin. Seuraan toki rasvatutkimusta ammattini puolesta säännöllisesti. Jos alkaa näyttää siltä, että margariineista on ihmiselle selvää haittaa, pitää toki muuttaa kurssia. Vielä en ole nähnyt sellaiselle mitään tarvetta.

33 kommenttia:

  1. Lukemista:

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20823487
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17224066

    Voi todella on hyvän makuista, paremman makuista kuin margariini.

    Voin ja margariinin valmistusta ei todellakaan voi verrata keskenään. Margariini ei ole enää kasviöljyä, vaan sen molekyylirakenne on muutettu vaihtoesteröintiprosessissa. Kylmäpuristettu rypsiöljy itsessään lienee ihan ok, mutta oliiviöljy on pidemmän käyttöhistoriansa vuoksi turvallisempi valinta.

    VastaaPoista
  2. Moi Sanna,
    luin tämän mielenkiinnolla. Keskustelin asiasta mieheni kanssa viimeksi tänä aamuna. Tämä kiista ei ratkea meillä koskaan. Minä voitelen lasten voileivät margariinilla ja selitän, että keho tarvitsee kasvirasvoja. Mieheni taas varoittaa margariinin vaarallisuudesta ja iskee paksun kerroksen voita välipalaleivälle: "tämä on terveellistä". Toivotaan, että lapset eivät hämmenny tästä ikiajoiksi...
    On jotenkin lohdullista tietää, että ammatti-ihmisetkin ovat keskenään eri mieltä ;-)

    Terveisiä perheelle

    VastaaPoista
  3. Valion voin valmistusaineet: kerma, suola, hapate.

    Sunnuntai leivontamargariinin valmistusaineet: Kasvirasvat, rypsiöljy, vesi, suola, emulgointiaineet (rypsilesitiini, E471, E 472c), happamuudensäätöaineet (E 330, E 500), aromi, A- ja D2-vitamiini, väri (beta-karoteeni

    Keiju-margariinin valmistusaineet:
    Rypsiöljy, vesi, kasvirasvat, camelinaöljy, emulgointiaineet (E471 ja E472c), suola, happamuudensäätöaineet (natriumbikarbonaatti, sitruunahappo), aromit, A ja D2-vitamiini.

    Kumpi vaikutaa "luonnollisemmalta", voi vai margariinit?

    VastaaPoista
  4. Lisäksi tulee tässä voin "luonnollisuudesta" keskustelemisessa mieleen se,että oliskohan tuota lehmän maitotuotosta osattu kuitenkin kirnuta jo kymmeniä tuhansia vuosia?Eli tietenkin voi sanoa,että voi ei ole sikäli luonoontuote,että eihän lehmänmaitoa luonnossa ajaudu mihinkään kirnuun kirnuuntumaan itsestään.Mutta pointti tässä on se,että kasviöljyjen molekyylien kanssa on pelleilty vasta sata vuotta ja kasviöljyt muutetaan prosessissa todella luonnottomiksi.
    Voita valmistetaessa kermaa vain mekaanisesti kirnutaan ja näin on tehty jo tuhansia vuosia.Kumpaankohan olemme tottuneet paremmin?

    VastaaPoista
  5. Ihanko oikeasti paineella, liuottimilla, nikkelillä ja vedyllä käsitelty, värjätty ja hajustettu kasvirasva on sun mielestä sama asia kuin melkein suoraan lehmän tissistä tuleva voi? Melkoista tietämättömyyttä, etten sanoisi.

    VastaaPoista
  6. Mukavaa että olette kertoneet aktiiviesti ajatuksianne :-)! Kiitos kommenteistanne.

    Jari, kiitos lukuvinkeistä, selasin nyt nopeasti läpi, näihin pitää ehdottomasti palata ja tutustua vielä tarkemmin. En halua sokeasti uskoa margariinien hyvyyteen (tai pahuuteen), tutkimusta niiden vaikutuksista todella tarvitaan!

    Mitä voin luonnollisuuteen tulee, niin olen anonyymin kirjoittajan kanssa samaa mieltä, sekä voi että margariini ovat ihmisen tuottamia ja siten kulttuurin, ei luonnon, tuotteita.

    Jos ymmärsin oikein, useampi teistä viittasi voin luonnollisuudella siihen, että voin käytöstä on pidempi historiallinen kokemus. Tämä on toki totta, mutta emme kai voi automaattisesti ajatella, että joku asia on parempi vain sen vuoksi että "niin on tehty ennekin"? Emme kai voi leimata ihmisen kehittelemiä teknisiä keksintöjä heti huonoiksi? Tai jos teemme niin, niin kai tämä somekin pitäisi heti leimata luonnottomaksi ja automaattisesti huonoksi tavaksi kommunikoida?

    Ihminen on oppinut erottamaan rasvasta erilaisia mono- ja triglyseridejä joita hän nyt lisää margariineihin. Samoin margariineihin lisätään sitrushedelmistä sitruunahappoa ja ruokasoodaa eli natriumbikarbonaattia, joista molemmat ovat meille tuttuja ruoista ja ruoanlaitosta yleisemminkin. Lisäksi, miksi emme lisäisi A- ja D-vitamiinia margariineihin, olemmehan tottuneet käyttämään näitä yleisesti ravintolisinä. D-vitamiinin lisäämistä pidän erittäin perusteltuna, onhan meillä Suomessa sen saannista selvästi puutetta.

    Liottimien ja nikkelin käytöstä margariinien valmistuksessa olen tietämätön, osaisiko joku kertoa tarkemmin miten niitä prosessissa hyödynnetään? Paineesta sisänsä en osaa olla huolissani, valmistetaan ruokaa kotikeittiöissä painekattilassakin (tai ainakin valmistettiin).

    VastaaPoista
  7. No mahtaakohan olla kodin painekattilalla ja teollisuuden painekattiloilla paljonkin yhteistä? Kuinka helppoa olisi esim. kotioloissa pusertaa siemenistä öljyt itselleen ja vielä siihen muotoon että saadaan kiinteää margariinia?

    Minusta margariini vs. voi -pointti on juuri siinä, että voita tehdään vähemmällä käsittelyllä. Ja toisaalta, mikä tarve ihmisellä ylipäätään on erottaa ja hajottaa luonnon yhdisteitä joksikin uudeksi? Miksi luonnon muovaamien yhdisteiden hajottaminen yleensä olisi mitenkään positiivista?

    Eihän voi nyt sellaisenaan esiinny luonnossa, mutta lähtöaine muovautuu voiksi mekaanisesti ilman syvempää hajottamista ja koskemista rakenteisiin. Miksei tätä voitaisi pitää positiivisena puolena, ruoan syömistä mahdollisimman käsittelemättömänä ja aitona?

    VastaaPoista
  8. margariinin valmistus:
    http://www.luontaisnetti.fi/artikkelit_margariiniPekkaL_06.htm

    VastaaPoista
  9. Kitrus: ravitsemusasiantuntijapa hyvinkin, tosin sellainen joka ei väitä tietävänsä kaikesta syömiseen liittyvästä kaikkea, joka haluaa oppia uuttaa ja joka siksi kysyy kun ei ymmärrä.

    Kommenttien perusteella vaikuttaa siltä, että voin luonnollisuus perustuu sen yksinkertaisempaan ja vähemmän teknisiä apuvälineitä hyödyntävään käsittelyyn.

    Saara vielä: nostit esille tärkeän asian: mitä kodeissamme tapahtuukaan ruokapöytien ympärillä. Pronutritionistin nettisivuilla (www.pronutritionist.net) julkaistiin juuri hyvä kirjoitus liittyen tähän aiheeseen. Kannattaa käydä katsomassa! Ps.Mitä rasvavalintaan tulee, oletteko harkinneet siirtymistä Oivariiniin tai vastaavaan tuotteeseen. Ajattelin vähän niin kuin tyyliin "riita poikki ja voi-kasviölyseosta väliin". Että perherauha säilyisi ;-). Ps2. onko voita käytettävä terveyden nimissä paksu kerros, eikö ohuempi riitä?

    VastaaPoista
  10. Pitää vielä lisätä: kyllä, hitaana, selkeyttä ja rauhaa rakastavana ihmisenä toki arvostan myös syömisessä helpoutta ja yksinkertaisuutta. Tällaiselle henkilölle tietysti yksinkertaisemmin (ymmärrättevämmin?) prosessoitu voi olisi selvä valinta.

    Tämän voikeskustelun siivittämänä ostin muuten eilen kaupasta sitä itseään eli voita. Pitää tehdä vähän makutestejä kotona ajan kanssa :-). Täytyy toivoa että ei mies sen siivittämänä keksi tilata omaa lehmää kotipihan puolilahoon navettaan...

    VastaaPoista
  11. Mainiota, että ravitsemusihmiset pystyvät julkisesti keskustelemaan voista kiihkottomasti. Aloittaessani edellisen ravinto ja terveys blogin pitämisen 2008 olin sitä mieltä, että voi on melkein myrkkyä. En ole vieläkään valmis uskomaan, että se olisi terveydelle erityisen edullista, mutta myrkkyä se ei liene myöskään.

    Tuo vaihtoesteröinti ja sen terveysvaikutukset on kyllä kiinnostavaa, ja varmaankin asiaan pureudutaan tulevaisuudessa enemmän. Suomessakin tarjolla ollut margariini sisälsi vuosikaudent runsaasti transrasvaa, mikä ei liene ollut kovin hyväksi meidän sydänterveydelle. 70-luvulla ei tiedetty transrasvan merkitystä. Kysymys kuuluu tiedetäänkö vaihtoesteröinnin tai muiden valmistusprosessien ja lisäaineiden vaikutus tänäänkään? Olen itse ollut koko ikäni margariinin käyttäjä ja kovan sukurasituksen vuoksi hieman huolestuttaa kahdenkymmenen vuoden aikainen transrasvan syönti margariinisssa parhaina nuoruusvuosina..

    VastaaPoista
  12. Kiitos Reijo henkilökohtaisesta kommentistasi. Kieltämättä itselläkin syyhyää sormissa kunnollisen voi-margariiniasetelman testaaminen RCT-mallilla. Ei tämä vielä mikään loppuun koluttu juttu ole :-).

    Onneksi ruokavaliokokonaisuus muodostuu monista osatekijöistä. Jos olemme syystä tai toisesta altistuneet jossakin elämämme vaiheessa jollekin haitalliselle tekijälle se on kuitenkin vain yksi osa tästä kokonaisuudesta, ei vielä kaikkea määräävä tekijä.

    VastaaPoista
  13. Mielenkiintoista keskustelua, joka meinasi lähteä ikäväksi henkilöön käyväksi, mutta palasi takaisin itse asiaan. Hienoa:)

    Itseäni ärsyttää ihan kamalasti tämä luonnollisuuden tavoittelu. Luonnollinen kuulostaa niin ihanalta, auringonpaisteelta ja raikkaalta ilmalta, niityllä juoksentelevalta pellavapäiseltä lapselta. Mitä ihmislajin luonnollinen elämä oikeasti olisi? Valtava lapsikuolleisuus, rankka ruumiillinen työ, ruoan hankkiminen omalla fyysisellä työllä, reipas lisääntyminen kaksikymppisenä ja kuolema nelikymppisenä. Sehän meidän "oikea" tehtävämme maapallolla on, syntyä, selviytyä, lisääntyä ja kuolla pois. Sitäkö me haluamme?

    VastaaPoista
  14. Vielä tuosta ruoan luonnollisuudesta ja aitoudesta. Hyviä selityksiä on nyt saatu kasaan voin kohdalla. Sen vielä lisäisin tähän aiheeseen, että ruokaa valitessamme tietysti monet erilaiset kriteerit vaikuttavat siihen mitä päätämme ostaa ja syödä. Aitous ja luonnollisuus voi olla niistä yksi, samoin terveellisyys, edullisuus, kotimaisuus, maku jne. Hinta taitaa numeerisena muuttujana olla helpoimmin vertailtavissa, muihin liittyy jo enemmän tulkintaa. Esimerkiksi käsityksemme terveellisyydestä vaihtelevat, samoin voimme antaa sanalle luonnollinen erilaisia merkityksiä. Mielestäni ei voida myöskään ajatella, että ns. luonnollinen (vähiten teknologinen) on automaattisesti terveellisempää tai muuten parempaa ruokaa. Tämä koskee myös muita elämänalueita.

    VastaaPoista
  15. Oivariininhan pystyisi hyvin itsekin tekemään, ehkä vielä parempana, yhdistämällä voin ja kylmäpuristetun oliiviöljyn (tosin oivariinissa taisi olla jotain kasviöljyä, mitä lie, rypsiäkö?), tai sitten vaan syömällä nämä öljyt ja voit erikseen.

    Mitä tulee voin määrään tai sen vähentämiseen, on aivan ruokavaliosta kysymys. Jos energiasisältö perustuu paljolti rasvoihin, rasvoja ei voi vähentää. Energiaa pitää saada päivittäin tarpeeksi.

    Usein vähemmän käsitelty tuote maksaa vähemmän kuin prosessoitu (varsinkin kun otetaan energiasisältö huomioon). Ei tyhjästä kannata maksaa saman verran kuin täydestä.

    VastaaPoista
  16. Yksi näkökulma tähän luonnonmukaisuuteen:

    Miksi rajata keskustelu vain lehmännännin ja syöjän suun välillä tapahtuvaan kiertokulkuun. Tai rypsisiemenen prosessoimisesta margariinipurkkiin? Eikö tähän kuuluisaan luonnomukaisuusajatteluun tulisi vaikuttaa myös tämä ns. kokonaiselinkaariajattelu? Eli ei vain se mitä syön vaan mikä vaikutus sillä on itseni lisäksi ympäristöön.

    Mistähän se lehmä tulee/mistä se rypsi tulee? Aikamoinen lihanjalostusprosessi pyörii tuon kermalitran tuottamisen takana vs rypsin kasvatus ja puinti raaka-aineeksi. Ilman sen syvempää asiantuntemusta aiheesta (tai referointia eri prosesseihin tahi tutkimuksiin)kehtaan väittää, että voin tuottamisen hiilijalanjälki on kokonaisuutena huomattavasti isompi kuin keijuriinin.

    => Kumpi on siis luonnonmukaisempaa isossa mittakaavassa?

    Nimimerkillä: Voi on maatalouden "verimineraali"-johdannainen.

    VastaaPoista
  17. Kiitos keskustelijat monipuolisista näkökulmistanne :-)!

    Veera, juuri tuo on itseänikin häirinnyt: luonnollisuuden ihannoidulla mielikuvalla halutaan ratsastaa, eikä sen tarkemmin pohdita mitä luonnollisuus itse asiassa on ja mitä kaikkea "alkulähteille" palaamisesta seuraisi.

    Verimineraali-nimimerkille: mielenkiintoisella tavalla lähdit laajentamaan luonnollisuusteemaa luonnonmukaisuuden suuntaan. Niin, onko meillä oikeus määritellä luonnollisuus vain hyvin ihmiskeskeisestä näkökulmasta?

    Ja anonyymi, kyllä, ruoka-aineiden energiasisältö on tärkeä ottaa huomioon on määritellään ruokavalion riittävyyttä. Energian lisäksi pitää myös tarkastella sitä, kuinka paljon ruoka-aineet sisältävät (energiayksikköä kohti) mm.vitamiineja, kivennäisaineita, välttämättömiä rasvahapoja ja aminohappoja eli muita elimistömme toiminnalle tärkeitä ja jopa välttämättömiä ravintoaineita.

    VastaaPoista
  18. Kiitos! Mukavaa pohdiskelua ravintorasvoista ja myös varsin mielenkiintoista keskustelua luonnollisen ravinnon eduista versus keinotekoinen.

    Ottamatta asiaan kantaa sen kummemmin, liitän tähän pari nopeasti tekemääni pubmed-hakua. Tämä kolesterolin ja vähän verisuoniterveyden näkökulmasta, ikään kuin vastineeksi Jarin ensimmäiseen kommenttiin (niin, kolesterolit eivät toki ole ainoa terveysmittari).

    Voi vs. rapsiöljy
    http://www.lipidworld.com/content/9/1/137

    Voin, trans-margariinin ja ei-trans-margariinin vaikutukset veren rasvaprofiiliin (taulukko 5, s.773). Itseasiassa vastaavia tutkimustuloksia on useita. Löydättekö joku päinvastaisia tuloksia?

    http://www.nature.com/ejcn/journal/v64/n10/full/ejcn2010122a.html http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9771853

    Voi yleensäkin suurentaa LDL/HDL-suhdetta hyvinkin voimakkaasti. Tästä on runsaasti tutkittua tietoa saatavilla.

    VastaaPoista
  19. Nimimerkki MM taisi puhua itsensä pussiin.

    MM: "Voi yleensäkin suurentaa LDL/HDL-suhdetta hyvinkin voimakkaasti."

    Toisena mainittu linkki: "No changes in plasma lipids were noticed with butter"

    VastaaPoista
  20. Jatkoa:

    Ensimmäisessä linkissä ei ilmoitettu tarkkoja lukuja, mutta kuvan perusteella näyttäisi siltä, ettei voi juurikaan muuttanut LDL/HDL-suhdetta.

    Kolmannessa linkissä voi heikensi LDL/HDL-suhdetta hieman margariinia enemmän (myös margariini heikensi sitä), mutta voi paransi hieman Apo B/A-I-suhdetta, joka on paras sydänriskin mittari kolesteroliarvoista.

    VastaaPoista
  21. Itse asiassa tuo toinen tutkimus lipsahti joukkoon vahingossa huolimattomuuttani, kun eiväthän kasvisterolit kuuluneet tähän aiheeseen millään tavalla. Tarkoitus oli liittää kolmannen tutkimuksen full-text eikä tuota. Sori.

    No, nämä pari hakutulosta olivat pintaraapaisu, tuloksia tulee aika paljon kun haeskelee. Voin vaikutuksesta LDL/HDL-suhteeseen on aika paljon tietoa ja oletin kaikkien tietävän tämän. esim.
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7977143 /
    http://www.ajcn.org/content/60/6/1017S.long
    (Tosin tulos on yllättävän negatiivinen voin kannalta, yleensä vaikutus on miedompi. En nyt ehdi etsiä osuvampaakaan.)

    Tuossa ensimmäisen viestini ensimmäisessä linkissä voi ei oikein pärjännyt valtimosairauksien riskitekijöissä, kuinka tuon nyt sitten selittäisi voin hyväksi. Mutta komannessa linkissä ei kylläkään tapahtunut mitään Apo B/A -suhteelle? Itse asiassa useimmissa tutkimuksissa suhteelle on käynyt päin vastoin?
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8616303?dopt=Abstract&holding=npg

    Jään edelleen odottamaan selkeää perustelua sille, miksi voi on joidenkin mielestä niin kiistattomasti margariinia parempi valinta. Itselleni asia on epäselvä. Se on jommin kummin päin tai ei kumminkaan. Mielestäni tutkimuspohjalta päätelmää voin hyväksi on vaikea tehdä.

    VastaaPoista
  22. Meta-analyysi 2000-luvun alusta.

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12716665

    VastaaPoista
  23. Edelleenkään ei nimimerkki MM esittänyt näyttöä väitteelleen voin haitallisesta vaikutuksesta kolesterolisuhteeseen.

    Viitatussa BMJ:n artikkelissa voidieetti paransi Apo B/A-I-suhdetta, HDL/kokonaiskolesterolisuhdetta ja HDL-triglysuhdetta lähtötasoon verrattuna.
    Ks. taulukko 2: http://www.bmj.com/content/312/7036/931/T2.expansion.html

    Anonyymin linkkaama meta-analyysi on tuoreempi versio tuosta Mensinkin ja Katanin paperista. Kuvion 4 mukaan hiilihydraattien vaihtaminen voihin parantaa HDL-kokonaiskolesterolisuhdetta. http://www.ajcn.org/content/77/5/1146/F4.expansion.html

    Miksi siis voi on margariinia parempi valinta?
    -Margariinin rasva on vaihtoesteröityä, ja se vaikuttaa jo nykyisen tutkimustiedon mukaan haitallisesti aineenvaihduntaan (ks. aivan ensimmäinen linkki ensimmäisestä viestistäni)
    -Margariinista on vielä niin lyhyt käyttökokemus, että sen turvallisuudesta ei ole takeita. Tulevaisuudessa saattaa tulla tietoon muitakin haitallisia vaikutuksia. Edellistä margariinisukupolvea markkinoitiin terveystuotteena mutta se osoittautui terveyskatastrofiksi.
    -Voista on pitkä käyttökokemus
    -Voin ei tarvitse olla ainoa rasvahappojen lähde ruokavaliossa

    En siis katso tätä edes minään mustavalkoisena pakko valita margariini tai voi -kysymyksenä. Koska hiilihydraatit, etenkin viljasta, ovat terveydelle kaikkein haitallisimpia, kannattaa niitä vaihtaa reilulla kädellä sekä voihin ja muihin eläinrasvoihin että prosessoimattomiin kasvikunnan rasvoihin kuten esim. pähkinöihin, oliiveihin, avokadoon ja joihinkin kylmäpuristettuihin öljyihin joissa omega3/6-suhde ei ole huono.

    Margariini on täysin tarpeeton tuote, enkä tajua, miksi kukaan terveyttä kokonaisvaltaisesti ajatteleva sellaista suosittelisi.

    VastaaPoista
  24. No niin, nyt tuli selventävä viesti. Itse asiassa tuo anonyymi oli minä, olin taas huolimaton.

    En tosin tiedä miten, Jari sait käännettyä tuon BMJ:n taulukon niin päin, että voi parantaa ApoB/ApoA1-suhdetta. Sitten sivuutit tutkimustulokset ja taulukot, joissa voi oli heikolla.

    Jos käyttää runsaasti rasvaa, myös välttämättömiä rasvahappoja tulee helpommin riittävästi. Jos taas tyypillisenä suomalaisena käyttää viljaa ja runsaasti hiilareita, on valtimoterveyden kannalta parempi suosia kasvirasvoja (+toki kalarasvoja). Jos valitsee maitorasvan ainoana näkyvänä rasvana, pufaa ja mufaa tulee todennäköisesti liian vähän niin määrällisesti kuin suhteellisesti.
    Jos vierastaa margariinin vaihtoesteröintejä ja lisäaineita, voi sen korvata rypsi- tai oliiviöljyllä. Tai voilla tai omatekoisella "oivariinilla", ja lisätä öljyä, siemeniä, pähkinöitä muuten.

    VastaaPoista
  25. Butter diet

    Before intervention

    Apolipoprotein B 83.49
    Apolipoprotein A I 123.67
    Suhde: 0.675

    After intervention

    Apolipoprotein B 80.12
    Apolipoprotein A I 119.71
    Suhde: 0.669

    Suhde laski eli parani.

    Kerro toki, missä voi on heikoilla. Pelkät kolesterolivaikutukset margariiniin verrattuna eivät kerro koko totuutta. Runsaasti transrasvaa sisältävät (vanhemman sukupolven) margariinitkin parantavat kolesteroliarvoja, mutta ei niitä silti kannata syödä.

    VastaaPoista
  26. Hei Jari, kolesterolivaikutukset eivät toki ole ainoita terveysmittareita, mutta niihin tämä ketju karkasi, voi vs. margariini -ajatuksella. Jos vertailukohtana on rasvaton, niin tilanne on jo ihan toinen. Kun tarkistelet tutkimuksia, nuo apoB-apoA1-suhteet menevät margariinin hyväksi, tai sitten tämäkin on tulkintakysymys.

    Niin, missä voin voi ajatella olleen heikoilla oli esimerkiksi tämä jossa voi näytti mm. lisäävän ldl:n hapettumista, http://www.lipidworld.com/content/9/1/137 . En tietenkäänn osaa sanoa, miten margariinin olisi käynyt. Tai mikä oli hapettumisen lähtötaso.

    Muut viitteet liittyvät kolesteroliaineenvaihduntaan vs margariini.
    Miten sitten käy syöpäriskille, insuliiniherkkyydelle, painolle, verenpaineelle, solukalvojen elastisuudelle, maksan, munuaisten, haiman toiminnalle, elämästä nauttimiselle jne. ovat sitten niitä muita ruokavalioon (/ruoka-aineeseen) liittyviä terveyskysymyksiä.

    VastaaPoista
  27. Kumma juttu, kun eivät mitanneet hapettunutta LDL-kolesterolia ennen interventiota. Mistä päättelit, että voi olisi lisännyt hapettumista? Ja tuossahan ei käytetty vertailukohtana margariinia vaan kylmäpuristettua öljyä, jota itsekin suosin margariinin sijaan.

    VastaaPoista
  28. Joo, sori, niin ei tietenkään voi päätellä. Kyse taisi olla paastotilasta, tällöin vaikutus voi olla kumpi vain. Jos kyse olisi ollut aterian jälkeisestä hapettumisesta, voi molempien, sekä voin että öljyn olettaa lisäävän hapettumista enemmän tai vähemmän.

    Pari kysymystä heräsi vielä edellisistä kommenteista.
    -Mikä terveyskatastrofi käytännössä seurasi aiemmista trans-margariineista? (en tarkoita puolustaa niitä, kiinnostaa vaan tietää)
    -millaisia hyviä pitkän historian käyttökokemuksia meillä voi sanoa olevan voista?

    VastaaPoista
  29. Lisää transrasvoista vaikkapa täällä:

    Trans fatty acids: are the effects only marginal?
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1615057/

    "Although the percentage of coronary heart disease deaths in the United States attributable to intake of trans fatty acids is uncertain, even the lower estimates from the effects on blood lipids would suggest that more than 30 000 deaths per year may be due to consumption of partially hydrogenated vegetable fat. Furthermore, the number of attributable cases of nonfatal coronary heart disease will be even larger."

    Tai täällä:

    Trans Fatty Acids and Cardiovascular Disease
    http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMra054035

    Suomessahan näistä ei niin kovasti puhuta, ehkäpä sen vuoksi, että Pekka Puska mainosti aikanaan näitä tappavia transrasvamargariineja.

    Voita on käytetty jo useampi tuhat vuosi ilman havaittuja terveyshaittoja, Pohjoismaissakin näköjään 1100-luvulta alkaen.

    VastaaPoista
  30. Niin ja vaihtoesteröinnillä valmistettua margariinia on ilmeisesti käytetty noin 15 vuotta, 1990-luvun puolivälistä alkaen.

    Edellistä margariinisukupolvea ehdittiin käyttää useita vuosikymmeniä ennen kuin sen havaittiin olevan terveydelle haitallista.

    VastaaPoista
  31. Alkuperäinen rasvojen luonnollisuuskeskustelu "luisui" tässä lopussa rasvahappojen terveysvaikutuksista. Tärkeä aihe kyllä, mutta en lähde sitä asiaa nyt möyhentämään tässä yhteydessä sen enempää.

    Sen huomion kyllä teen, että vierastan itse jonkun yksittäisen elintarvikkeen leimaaminen mustavalkoisesti katastrofaalisen huonoksi. Jari kirjoitit että "Edellistä margariinisukupolvea markkinoitiin terveystuotteena mutta se osoittautui terveyskatastrofiksi." Liitit tähän Willetin ja Ascherion artikkelin, jossa he pohtivat transrasvan kokonaissaannin mahdollisia vaikutuksia väestötasolla, ei siis pelkästään margariinin transrasvan vaikutuksia.

    Kyllähän me melkein jokaisesta ruoka-aineesta löydetään jotain hyviä ja jotain huonoja vaikutuksia. Olen itse varoinen sen suhteen, että lähtisin kategorisesti kieltämään kokonaan jonkun elintarvikkeen käytön.

    Jos vetää yhteen tämän keskustelupolun tekstejä, voisi näistäkin halutessaan päätyä aika suppeeaan ruokavalioon: ei viljavalmisteita, ei margariineja (tämä ei tosin liene ongelma jos ei ole viljavalmisteitakaan, ruoanvalmistuksessa voi helposti käyttää juoksevia öljyjä), ei mitään sellaisia ruokia joista ei ole satojen vuosien käyttökokomuksia, ei ruuan mekaanista käsittelyä. Jälkimmäinen teesi johtaa meitä selvästi elävän ravinnon äärelle, missä ruokia ei kuumenneta kuten valtavirran ruoanvalmistuksessa. Kaikenlainen kuumentaminen, vatkaaminen, kirnuaminen jne. kun johtaa väistämättä rakenteellisiin muutoksiin ruoan molekyylirakenteissa.

    No, mutta onneksi Suomi on vapaa maa, meillä on sekä sanan vapaus että vapaus koostaa oma ruokavaliomme haluamallamme tavalla :-).

    VastaaPoista