torstai 7. kesäkuuta 2012

Uudet suositukset - muuttuiko ravitsemusmaailma?


Ravitsemustieteilijän pitkä odotus palkittiin viimein: tällä viikolla on viimein julkistettu uudetPohjoismaiset ravitsemussuositukset! Tosin vielä luonnosversiona, mutta kuitenkin. Pronutritionist eli aina yhtä nopea ja tehokas ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ehtikin jo tehdä oman  katsauksensa luonnoksesta. Mielessä pyöri kuitenkin ajatuksia itselläkin, joita päädyin nyt kirjaamaan tänne.

Itse pidin suositusten uudesta linjauksesta: puhutaan ruuista ravintoaineiden sijaan ja painotetaan joustavuutta. Kaikki ei sovi kaikille ja hyvistä vaihtoehdoista voi tehdä useammanlaisia valintoja. Ravitsemustutkijat ja joukkoruokailun suunnittelijat löytävät kuitenkin edelleen käyttöönsä myös tarkempia numeerisia saantisuosituksia.

Pintaa vähän rapsutellessa tulee tehtyä myös toisenlaisia havaintoja. Jonkinlaista ambivalenssia tai luopumisen tuskaa on myös ollut ilmassa. Halutaan mennä kohti uutta, mutta vanhastakaan ei oikein haluta päästää irti. Tämä näkyy esimerkiksi kokonaisrasvan saantia koskevassa tekstissä.

Toisaalta todetaan, että järkevään rasvan kokonaissaannin määrään vaikuttaa ruokavalion muu koostumus eikä sen vuoksi haluta antaa suositeltavaa ylärajaa rasvan kokonaissaannille.

A reasonable upper range of total fat intake compatible with long-term health is dependent on the overall dietary composition. Therefore, no upper range for total fat intake (as E%) is given in the NNR 2012.”

Tämän jälkeen kuitenkin todetaan, että ei ole syytä nostaa rasvan saantia nykyisestä eli 30-35 E%:sta tai laskea sitä alle 25 E%:n.

“However, there are no specific reasons or advantages to increase total fat intake above current typical intakes in the Nordic general populations of 30-35 E%.”

“Generally, a reduction of total fat intake below 25 E% is not advocated, since very low-fat diets tend to reduce HDL-cholesterol and increase triglyceride concentrations in serum and impair glucose tolerance, particularly in susceptible individuals.”

Ja mikä olikaan vanha suositus kokonaisrasvalle? 25-35E%! Eli onko suositus nyt sitten muuttunut? Tavallaan on, tavallaan ei. Se mikä on muuttunut on tapa ilmaista asia. Ja tämä ei ravitsemussuosituksissa ole vähämerkityksinen asia ollenkaan. Suositustekstissä olennaista ovat paitsi lukuarvot myös sanamuodot ja joskus jopa ne rivien välitkin.

D-vitamiinisuositus oli yksi paljon odotetuista kohdista. Nyt näyttää siltä, että suositusta vain vähän pyöristettiin ylöspäin, mitään isoa nostoa ei tapahtunut. Toisaalta tässä suosituksessa ei oteta (käsittääkseni) vielä kantaa ravintolisäasioihin, vaan niistä päätetään myöhemmin kansallisesti. Eli että kuinka laajasti suositellaan D-vitamiinilisän ottamista purkista ja millaisilla annoksilla. Työikäisten suositusta (siis ruuasta saatavan D-vitamiinin suositusta) nostettiin nyt 2,5µg. Vaikuttaako tämä siihen, että työikäisille alettaisiin suositella jatkossa D-vitamiinilisää purkista kuten nyt suositellaan mm. lapsille, nuorille ja ikääntyville? Tämä jää nähtäväksi.

Pähkinöiden lisääminen suositukseen tuntuu perustellulta, samoin aiempaa nihkeämpi kanta lihan ja lihavalmisteiden kulutukseen. Pitäisikö nyt lisätä pähkinät myös Sydänliiton ja Diabetesliiton ansiokkaaseen Itämeren ruokapyramidiin? Sitäkin on jo ehditty kysellä, että olisiko pitänyt erottaa liha lihavalmisteista. Ehkä. Mutta suositus rajoittaa lihan ja lihavalmisteiden käyttöä on vahva askel jo sekin. Maitovalmisteiden käytössä sositellaan edelleen vähärasvaisa valmisteita. Tämä näkemys tulee pitkälti tyydyttyneen rasvan haitallisuuden kautta. Hirvittävän laajasti meillä ei kuitenkaan ole tehty tutkimuksia rasvakoostumukseltaan erilaisten maitovalmisteiden "itsenäisistä" terveysvaikutuksista. Sen tyyppistä näyttöä pitäisi selvästi saada lisää.

Minusta on mielenkiintoista myös se, että ravitsemuksen kentällä ilmenee tällä hetkellä kaksi vähän vastakkaistakin ilmiötä. Epidemiologisessa ravitsemustutkimuksessa ja ravitsemussuosituskeskustelussa on menty ravintoainetasolta kohti ruoka- ja ruokavaliotasoa. Siis tavallaan yksityiskohtaisemmasta kohti yleisempää, näkymättömästä kohti näkyvämpää. Toisaalta erittäin vahva ja kasvava tutkimusalueensa on geenien ja ravintotekijöiden väliset yhteydet, jossa päästään porautumaan hyvin syvälle yksittäisten vuorovaikutusten mekanismeihin. Siis yleisestä kohti yksityiskohtaisempaa. Tulevaisuus näyttää, miten nämä kaksi erilaista näkökulmaa tullaan jatkossa nivomaan toisiinsa.

Sitäkin voi vielä lopuksi pohtia, että kenelle nämä uudet yleiset suositukset oikein on nykyisessä pirstaloituneessa syömisen kulttuurissa tarkoitettu,? Suosituksissa asia määritellään näin:

”It is important to be aware of that the recommendations are intended for groups of healthy individuals. --- The recommended amounts are usually not suited during long-term infections, malabsorption and various metabolic disturbances, or for treatment of persons with a non-optimal nutritional status. They are meant to be used for prevention purposes but not specifically meant for treatment of diseases or significant weight reduction. NNR, however, cover dietary approaches for sustainable weight maintenance after significant, intentional weight reduction. For specific groups of individuals with disease and for other groups with special needs or diets, dietary composition may have to be adjusted accordingly.

Eli tarkoitettu terveille henkilöille ryhmätasolla. Ei heille jotka kärsivät pitkäaikaisesta tulehdussairaudesta, imeytymishäiriöistä tai ravitsemustilan muusta häiriöstä. Ei sairauksien ravitsemushoitoon, ei laihduttamiseen (painonhallintaan kyllä!). Ei henkilöille joilla erityinen sairaus, erityistarpeita tai erityisruokavalio. Voisi kysyä että ketä jää enää jäljelle! Mutta näinhän se se on: ravitsemussuuosituksia ei ole tarkoitettu kirjaimellisesti oikein kenellekään yksilötasolla. Niitä voi kuitenkin hyödyntää paljonkin suuntaa antava viitekehyksenä. Jokaisen meidän on kuitenkin tehtävä niistä oma tulkintamme ja sovelluksemme ja muokattava ne soveltuvin osin omaan käytännön elämäämme ja ruoanvalinnan joskus kimurantteihinkin tilanteisiin, joissa on läsnä monta muutakin vaikuttavaa tekijää kuin tieto ruuan terveysvaikutuksista.




5 kommenttia:

  1. Tovittavasti saataisiin kouluihin kunnon ruokaa ja muihinkin laitoksiin jotta sieltä edes joku tulisi terveenä ulos.

    http://www.turkulainen.fi/blogit/lukijan-kirjoitukset/104597-ravinto-vaikuttaa

    VastaaPoista
  2. Hyviä ajtuksia. Aika paljon laajempi haarukka energiaravintoaineiden osalta uudessa suosituksessa. Pitääkö suositusten sopia mahdollisimman monien ihmisten syömisiin, vai onko jokin saanti oikeasti sittenkin parempi kuin jokin toinen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse näen energiaravintoaineiden haarukan toisaalta pysyneen samana: vaikka mitään virallista suositusta ylä- tai alarajasta ei annettu, todetaan kuitenkin, että noin 25-35 E% rasvasta olisi hyvä. Eli täsmälleen sama kuin mitä suositeltiin edellisissäkin suosituksissa!

      Ravitsemustieteen haaste on siinä, että asioita tutkitaan yleisen kautta, oli sitten tutkimusasetelma mikä tahansa. No toki menetelmien ja aineiston valinnalla voidaan jonkun verran vaikuttaa asiaan, mm. tutkimalla jotain tiettyä erityisryhmää. Kun yleistävän tutkimuksen pohjalta laaditaan suosituksia, niistä tulee yleisiä.
      Entä jos ei pitäisikään antaa mitään suosituksia? Kertoa vain katsauksen omaisesti, että "Tällä hetkellä tutkimusnäyttö terveellisestä syömisestä näyttää tältä. Tehkää siitä sitten omat tulkintanne."

      Mielenkiintoista on myös seurata kovasti "kuumaa" nutrigenomista tutkimusta. Tuleeko se antamaan välineitä tarkempien yksilötason suositusten antamiseen? Siis suosituksia, jotka perustuisivat ihmisen yksilölliseen perimään? Toisaalta, jos ihmisen ruoanvalinta ja ruokavaliotason metoboliavaikutukset ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, ei kyllä ole suoraviivaista tuo geenien ja ravintotekijöidenkään yhteispeli.

      Poista
  3. Hei Sanna!
    Kiitos hyvistä kommenteista suosituksen suhteen.
    Heitit ajankohtaisen kysymyksen: "Pitäisikö nyt lisätä pähkinät myös Sydänliiton ja Diabetesliiton ansiokkaaseen Itämeren ruokapyramidiin?"

    Itseasiassa tämän pähkinäasian suhteen ollaankin jo toimittu. Itämeren ruokakolmion taustalla toimiva työryhmä lisäsi keväällä (2012) kolmion käyttäjälle tarkoitettuun tekstiin lauseen
    "Myös pähkinöistä, manteleista ja siemenistä saadaan hyvänlaatuista rasvaa." Pähkinät lisättiin juuri ravitsemusalan ammattilaisilta tulleen palautteen perusteella.
    Ohessa vielä linkki ruokakolmion tekstiin:
    http://www.diabetes.fi/files/1618/Tiedote_Itameren_ruokakolmio_-kuvan_kayttajalle.pdf


    Anna Kara/Sydänliitto

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna tästä tiedosta! Hieno homma :-)!

      Poista