Deetä purkista? -postauksen synnyttämä keskustelu on ollut itselleni tärkeää. Toivottavasti myös te keskustelijat ja seuraajat olette saaneet siitä itselleni ajatuksia eteenpäin vietäväksi. Keskustelussa oli paljon meidän ravitsemuksen parissa työskentelevien pohdintoja ja osa ehkä koki asian luisuvan sivuraiteille, mutta yhtä kaikki, itselleni ajatustenvaihto oli antoisaa. Sosiaalinen media on (ammatillisena) toimintaympäristönä uusi ja toisaalta ravitsemusaiheet laajasti esille koko mediakentässä, siinätäkin on välillä hyvä puhua, että miten ja missä ravitsemuksesta puhutaan ja viestitään. Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille aktiivisuudesta.
Tässä kohtaa haluan vain tuoda lyhyesti esille erään lähitulevaisuuden"ravitsemustapahtuman": laillistettu ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen väittelee vajaan kahden viikon päästä pe 11.2. klo 12 Turun yliopistossa lasten hiilihydraattien saannista ja sen yhteyksistä muuhun ravitsemukseen, seerumin lipideihin ja hammasterveyteen. Kannattaa tutustua väikkäriin ja tulla vaikka itse paikalle väitökseen jos aihepiiri kiinnostaa :-). Olemme Soilen kanssa olleet työkavereita, hänen aineistonsa on kerätty Turun yliopistossa toteutetussa STRIP -tutkimuksessa. Tarjolla on siis mielenkiintoinen, harvemmin esillä ollut lapsinäkökulma muuten runsaana käyneeseen hiilarikeskusteluun. Tuloksia voisi vetää todella tiivistetysti yhteen niin, että runsas sokerin saanti assosioitui haittoihin, runsas kuidun saanti puolestaan hyötyihin ja runsas kuitujen saanti oli yhteydessä vähäisempään sokerin saantiin.
Väitöstilaisuuteen liittyen: Vera Mikkilän aiemmassa väitöstutkimuksessa, joka koski lapsia ja nuoria, oli muuten yhteyksiä makroravintoaineiden ja intimamedian paksuuden välillä. Intimamedian paksuuden kannalta paras ruokavalio oli vähärasvainen ja runsashiilihydraattinen; huonoin korkeaproteiininen ja vähärasvainen (0.606 vs. 0.633). Nämä erot olivat myös tilastollisesti merkitseviä.
VastaaPoistaLähde PDF:nä:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/20851/dietandt.pdf?sequence=2
Kyllä, Veran väikkäri on mielenkiintoinen kokonaisuus. Senhän aineisto perustuu suomalaiseen LASERI-tutkimukseen, jossa suomalaisia lapsia ja nuoria (nyt jo aikuisia) on seurattu useamman vuosikymmenen ajan. Tuosta tutkimuksesta julkaistaan säännöllisesti uusia tuloksia, joita kannattaa ehdottomasti seurata. Soilen työssä aineistona on ollut vähän erityyppinen interventioprojektin lapsijoukko. Kaikenkaikkiaan lasten ja nuorten ravitsemus on tutkimuskentällä ehkä vähän aliedustettu aihe. Olemassa ei ole toistaiseksi esim. aikuisia koskevaa Finravinto-tutkimusta vastaavaa säännöllistä ravitsemustottumusten seurantaa. Tällaista ollaan kuitenkin käsittääkseni rakentamassa THL:ssä, joten ehkä tilanne on korjaantumassa.
VastaaPoista