perjantai 13. elokuuta 2010

Miksi liha ei maistu?

Eilen Ylen uutisissa kerrottiin nuorten olevan tällä hetkellä innokkaita syömään kasvisruokaa. Toimittaja oli käynyt haastattelemassa Sammon koulun oppilaita Tampereella, Heistä enemmän kuin yksi kymmenestä söi kasvisruokaa säännöllisesti ja osa ainakin välillä. Syyksi kasvissyönnin lisääntymiseen esitettiin nuorten huoli ruoan ekologisuudesta ja eettisyydestä.


Tein 1990-luvun loppupuolella oman ravitsemustieteen graduni kasvissyöntiteemasta. Haastattelin silloin lukioikäisiä tyttöjä, joista osa oli kasvissyöjiä ja osa ei. Kasvissyöjillä merkittävä syy ruokavaliovalintaan oli huoli eläinten hyvinvoinnista. Lisäksi kasvissyöntiä perusteltiin sen ekologisuudella. Nuoret eivät olleet ryhtyneet kasvisyöjiksi alun perin terveydellisistä syistä, mutta ruoan koettu terveellisyys tuki tehtyä päätöstä.

On ollut jännä seurata, miten suhtautuminen kasvissyönnin perusteluna käytettyyn ruoan ekologisuuteen ja eettisyyteen on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Graduni aikoihin vuosituhannen vaihteessa väitteitä kasvisruoan ekologisuudesta esittivät julkisuudessa useimmiten melko marginaalisiin ryhmiin kuuluvat tahot, kuten esimerkiksi vegaaniliitto. Toisin on tänä päivänä. Kasvissyönnistä ekologisena ja eettisenä valintana on tullut keskusteluissa yleisesti hyväksytty periaate. Tunnettu ravitsemusvaikuttaja, ravitsemustieteen dosentti Mikael Fogelholm totesi 1.5.2010 Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan, että vuonna 2012 julkaistavissa uusissa Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa tullaan ensimmäistä kertaa ottamaan kantaa myös ruoan ympäristövaikutuksiin. Fogelholmin mukaan ruoan hiilijalanjäljen pienentämisessä ratkaisevaa on lihan, erityisesti naudanlihan kulutuksen vähentäminen. Lisäksi hän toteaa, että parhaiten ekologiset ja eettiset tavoitteet täyttänee luomutuotteisiin painottuva vegaaniruokavalio! Hän kuitenkin lisää, että koska vegaaniruokavalion toteuttaminen terveyden kannalta riittävän monipuolisesti ja haastavaa ja lisäksi kallista, vegaaniruokavalioon siirtymistä ei tulla kuitenkaan suosittelemaan koko väestöä koskevissa uusissa ravitsemussuosituksissa.



Ruoan terveellisyyttä on tutkittu melko pitkään ja tietomme ruoan terveysvaikutuksista on lisääntynyt huimasta viime vuosikymmeninä. Sen sijaan ruoan ilmasto- ja ympäristövaikutusten ja globaalisti eettisen ruokatuotannon selvittäminen on melko uusi ilmiö. (Korjatkaa jos olen tässä väärässä!)Itse olen tällä hetkellä sillä kannalla, että tarvitaan vielä lisää tutkimusta ja vertailuja ennen kuin voidaan perustellusti esittää kokonaiskuva asiasta ja antaa siitä suosituksia. Ruoan terveysvaikutukset eivät aina ole ihan ristiriidattomia ja itsestään selviä, mutta vielä enemmän ruoan ekologiset ja eettiset vaikutukset ovat sekava vyyhti toisaalta-toisaalta näkökulmia. Kasvihuoneviljely ei ole energiatehokasta mutta aiheuttaa peltoviljelyä vähemmän ravinnekuormaa. Kasvihuoneviljelyynkin voidaan pyrkiä vaikuttamaan nostamalla sen energiatehokkuutta. (Tässä työsarkaa maamme insinööreille!) Erityisen hankalaksi homma menee, kun tarkastellaan ruoantuotantoa globaalisti. Toisaalta haluttaisiin kehittää pienimuotoista ja lähellä toteutettavaa luomutuotantoa. Kuitenkin nälänhätä on iso ongelma pallollamme tälläkin hetkellä ja maailman väkiluvun ennustetaan vain kasvavan eli ruokaa olisi tuotettava yhä tehokkaammin. Voiko se tapahtua ekologisesti?



Joka tapauksessa tällä hetkellä näyttää siltä, että kasvipainotteisesta tai puhtaasta kasvisruokavaliosta on tulossa yhä useampien luonnon ja ihmisen hyvinvoinnista kiinnostuneen kuluttajan valinta. Myös terveystutkimukset puoltava sitä, että punaisen lihan ja erityisesti lihajalosteiden käyttöä kannattaisi meillä länsimaissa vähentää nykyisestä. Lihalla on kuitenkin oma statusarvonsa. Itselläni on ravisteleva kokemus kasvissyönnin luvatusta maasta Intiasta, jossa perheemme tässä taannoin asusteli jonkin aikaa. Meitä oli kotona auttamassa paikallinen melko köyhistä oloissa asunut kotiapulainen, joka auttoi taloutemme ruokahuollon järjestämisessä. En ole milloinkaan syönyt yhtä paljon lihaa kuin ensimmäisinä kuukausina Intiassa! Taloudenhoitajallemme oli tärkeää tehdä meille mahdollisimman lihapitoista ruokaa, sillä hän piti sitä erityisen ravitsevana ja arvostettuna ruokana.

2 kommenttia:

  1. Mihin perustuu se, että lihan syöminen olisi erityisen epäterveellistä? Lihassa on paljon hyödyllisiä ravintoaineita.

    VastaaPoista
  2. On totta että punaisessa lihassa on monipuolinen proteiinikoosumus ja se on myös hyvä raudan lähde.

    Punainen liha on kuitenkin liitetty aika vahvasti suolistosyöpien syntyyn. Vuonna 2007 julkaistussa Maailman syöpätutkimusrahaston ja USA:n Syöväntutkimuslaitoksen raportissa etsittiin yhteyksiä erilaisten elintapatekijöiden ja syöpien välillä. Saatu tutkimusnäyttö jaettiin neljään luokkaan näytön vakuuttavuuden mukaan. Yksittäisistä ruoka-aineista vakuuttavinta näyttöä saatiin juuri punaisen lihan ja suolistosyöpien välillä.

    Hiljattain on julkaistu myös epidemiologisia tutkimuksia, joissa punaisen lihan ja erityisesti lihajalosteiden kuten makkaran ja leikkeleiden käytön on havaittu lisäävän sydän- ja verisuositautien riskiä.

    VastaaPoista