Ravitsemustieteilijän
pitkä odotus palkittiin viimein: tällä viikolla on viimein julkistettu uudetPohjoismaiset ravitsemussuositukset! Tosin vielä luonnosversiona, mutta
kuitenkin. Pronutritionist eli aina yhtä nopea ja tehokas ravitsemusterapeutti
Reijo Laatikainen ehtikin jo tehdä oman katsauksensa luonnoksesta. Mielessä pyöri
kuitenkin ajatuksia itselläkin, joita päädyin nyt kirjaamaan tänne.
Itse pidin suositusten uudesta
linjauksesta: puhutaan ruuista ravintoaineiden sijaan ja painotetaan
joustavuutta. Kaikki ei sovi kaikille ja hyvistä vaihtoehdoista voi tehdä
useammanlaisia valintoja. Ravitsemustutkijat ja joukkoruokailun suunnittelijat
löytävät kuitenkin edelleen käyttöönsä myös tarkempia numeerisia saantisuosituksia.
Pintaa vähän
rapsutellessa tulee tehtyä myös toisenlaisia havaintoja. Jonkinlaista
ambivalenssia tai luopumisen tuskaa on myös ollut ilmassa. Halutaan mennä kohti
uutta, mutta vanhastakaan ei oikein haluta päästää irti. Tämä näkyy esimerkiksi
kokonaisrasvan saantia koskevassa tekstissä.
Toisaalta todetaan, että
järkevään rasvan kokonaissaannin määrään vaikuttaa ruokavalion muu koostumus
eikä sen vuoksi haluta antaa suositeltavaa ylärajaa rasvan kokonaissaannille.
“A
reasonable upper range of total fat intake compatible with long-term health is
dependent on the overall dietary composition. Therefore,
no upper range for total fat intake (as E%) is given in the NNR 2012.”
Tämän jälkeen kuitenkin todetaan, että ei ole syytä nostaa rasvan saantia
nykyisestä eli 30-35 E%:sta tai laskea sitä alle 25 E%:n.
“However, there are no specific
reasons or advantages to increase total fat intake above current typical
intakes in the Nordic general populations of 30-35 E%.”
“Generally, a reduction of total fat
intake below 25 E% is not advocated, since very low-fat diets tend to reduce
HDL-cholesterol and increase triglyceride concentrations in serum and impair
glucose tolerance, particularly in susceptible individuals.”
Ja mikä olikaan vanha suositus kokonaisrasvalle? 25-35E%! Eli onko suositus
nyt sitten muuttunut? Tavallaan on, tavallaan ei. Se mikä on muuttunut on tapa
ilmaista asia. Ja tämä ei ravitsemussuosituksissa ole vähämerkityksinen asia
ollenkaan. Suositustekstissä olennaista ovat paitsi lukuarvot myös sanamuodot
ja joskus jopa ne rivien välitkin.
D-vitamiinisuositus oli yksi paljon odotetuista kohdista. Nyt näyttää
siltä, että suositusta vain vähän pyöristettiin ylöspäin, mitään isoa nostoa ei
tapahtunut. Toisaalta tässä suosituksessa ei oteta (käsittääkseni) vielä kantaa
ravintolisäasioihin, vaan niistä päätetään myöhemmin kansallisesti. Eli että
kuinka laajasti suositellaan D-vitamiinilisän ottamista purkista ja millaisilla
annoksilla. Työikäisten suositusta (siis ruuasta saatavan D-vitamiinin suositusta)
nostettiin nyt 2,5µg. Vaikuttaako
tämä siihen, että työikäisille alettaisiin suositella jatkossa D-vitamiinilisää
purkista kuten nyt suositellaan mm. lapsille, nuorille ja ikääntyville? Tämä
jää nähtäväksi.
Pähkinöiden lisääminen suositukseen tuntuu perustellulta, samoin aiempaa
nihkeämpi kanta lihan ja lihavalmisteiden kulutukseen. Pitäisikö nyt lisätä
pähkinät myös Sydänliiton ja Diabetesliiton ansiokkaaseen Itämeren
ruokapyramidiin? Sitäkin on jo ehditty kysellä, että olisiko pitänyt erottaa
liha lihavalmisteista. Ehkä. Mutta suositus rajoittaa lihan ja lihavalmisteiden
käyttöä on vahva askel jo sekin. Maitovalmisteiden käytössä sositellaan edelleen vähärasvaisa valmisteita. Tämä näkemys tulee pitkälti tyydyttyneen rasvan haitallisuuden kautta. Hirvittävän laajasti meillä ei kuitenkaan ole tehty tutkimuksia rasvakoostumukseltaan erilaisten maitovalmisteiden "itsenäisistä" terveysvaikutuksista. Sen tyyppistä näyttöä pitäisi selvästi saada lisää.
Minusta on mielenkiintoista myös se, että ravitsemuksen kentällä ilmenee
tällä hetkellä kaksi vähän vastakkaistakin ilmiötä. Epidemiologisessa
ravitsemustutkimuksessa ja ravitsemussuosituskeskustelussa on menty ravintoainetasolta
kohti ruoka- ja ruokavaliotasoa. Siis tavallaan yksityiskohtaisemmasta kohti
yleisempää, näkymättömästä kohti näkyvämpää. Toisaalta erittäin vahva ja
kasvava tutkimusalueensa on geenien ja ravintotekijöiden väliset yhteydet,
jossa päästään porautumaan hyvin syvälle yksittäisten vuorovaikutusten
mekanismeihin. Siis yleisestä kohti yksityiskohtaisempaa. Tulevaisuus näyttää,
miten nämä kaksi erilaista näkökulmaa tullaan jatkossa nivomaan toisiinsa.
Sitäkin
voi vielä lopuksi pohtia, että kenelle nämä uudet yleiset suositukset oikein on
nykyisessä pirstaloituneessa syömisen kulttuurissa tarkoitettu,? Suosituksissa
asia määritellään näin:
”It is
important to be aware of that the recommendations are intended for groups of
healthy individuals. --- The recommended amounts are usually not suited during
long-term infections, malabsorption and various metabolic disturbances, or for
treatment of persons with a non-optimal nutritional status. They are meant to
be used for prevention purposes but not specifically meant for treatment of
diseases or significant weight reduction. NNR, however, cover dietary
approaches for sustainable weight maintenance after significant, intentional weight reduction. For
specific groups of individuals with disease and for other groups with special
needs or diets, dietary composition may have to be adjusted accordingly.”
Eli
tarkoitettu terveille henkilöille ryhmätasolla. Ei heille jotka kärsivät
pitkäaikaisesta tulehdussairaudesta, imeytymishäiriöistä tai ravitsemustilan
muusta häiriöstä. Ei sairauksien ravitsemushoitoon, ei laihduttamiseen
(painonhallintaan kyllä!). Ei henkilöille joilla erityinen sairaus,
erityistarpeita tai erityisruokavalio. Voisi kysyä että ketä jää enää jäljelle!
Mutta näinhän se se on: ravitsemussuuosituksia ei ole tarkoitettu kirjaimellisesti
oikein kenellekään yksilötasolla. Niitä voi kuitenkin hyödyntää paljonkin suuntaa
antava viitekehyksenä. Jokaisen meidän on kuitenkin tehtävä niistä oma
tulkintamme ja sovelluksemme ja muokattava ne soveltuvin osin omaan käytännön
elämäämme ja ruoanvalinnan joskus kimurantteihinkin tilanteisiin, joissa on läsnä
monta muutakin vaikuttavaa tekijää kuin tieto ruuan terveysvaikutuksista.
Tovittavasti saataisiin kouluihin kunnon ruokaa ja muihinkin laitoksiin jotta sieltä edes joku tulisi terveenä ulos.
VastaaPoistahttp://www.turkulainen.fi/blogit/lukijan-kirjoitukset/104597-ravinto-vaikuttaa
Hyviä ajtuksia. Aika paljon laajempi haarukka energiaravintoaineiden osalta uudessa suosituksessa. Pitääkö suositusten sopia mahdollisimman monien ihmisten syömisiin, vai onko jokin saanti oikeasti sittenkin parempi kuin jokin toinen?
VastaaPoistaItse näen energiaravintoaineiden haarukan toisaalta pysyneen samana: vaikka mitään virallista suositusta ylä- tai alarajasta ei annettu, todetaan kuitenkin, että noin 25-35 E% rasvasta olisi hyvä. Eli täsmälleen sama kuin mitä suositeltiin edellisissäkin suosituksissa!
PoistaRavitsemustieteen haaste on siinä, että asioita tutkitaan yleisen kautta, oli sitten tutkimusasetelma mikä tahansa. No toki menetelmien ja aineiston valinnalla voidaan jonkun verran vaikuttaa asiaan, mm. tutkimalla jotain tiettyä erityisryhmää. Kun yleistävän tutkimuksen pohjalta laaditaan suosituksia, niistä tulee yleisiä.
Entä jos ei pitäisikään antaa mitään suosituksia? Kertoa vain katsauksen omaisesti, että "Tällä hetkellä tutkimusnäyttö terveellisestä syömisestä näyttää tältä. Tehkää siitä sitten omat tulkintanne."
Mielenkiintoista on myös seurata kovasti "kuumaa" nutrigenomista tutkimusta. Tuleeko se antamaan välineitä tarkempien yksilötason suositusten antamiseen? Siis suosituksia, jotka perustuisivat ihmisen yksilölliseen perimään? Toisaalta, jos ihmisen ruoanvalinta ja ruokavaliotason metoboliavaikutukset ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, ei kyllä ole suoraviivaista tuo geenien ja ravintotekijöidenkään yhteispeli.
Hei Sanna!
VastaaPoistaKiitos hyvistä kommenteista suosituksen suhteen.
Heitit ajankohtaisen kysymyksen: "Pitäisikö nyt lisätä pähkinät myös Sydänliiton ja Diabetesliiton ansiokkaaseen Itämeren ruokapyramidiin?"
Itseasiassa tämän pähkinäasian suhteen ollaankin jo toimittu. Itämeren ruokakolmion taustalla toimiva työryhmä lisäsi keväällä (2012) kolmion käyttäjälle tarkoitettuun tekstiin lauseen
"Myös pähkinöistä, manteleista ja siemenistä saadaan hyvänlaatuista rasvaa." Pähkinät lisättiin juuri ravitsemusalan ammattilaisilta tulleen palautteen perusteella.
Ohessa vielä linkki ruokakolmion tekstiin:
http://www.diabetes.fi/files/1618/Tiedote_Itameren_ruokakolmio_-kuvan_kayttajalle.pdf
Anna Kara/Sydänliitto
Kiitos Anna tästä tiedosta! Hieno homma :-)!
Poista